Suuri osa adoptoitavista galgoista suhtautuu ihmisiin luottavaisesti tai korkeintaan arastelee vieraita. Joukossa on kuitenkin myös hyvin arkoja yksilöitä ja jopa sellaisia joille ihminen tai pahimmillaan koko ympäröivä maailma on pelottava. Näillä galgoilla ei ole elämässään ollut muita kuin negatiivisia kokemuksia ihmisistä. Osa peloista johtuu myös siitä että galgot elävät pentuaikansa usein hyvin eristyksissä eikä normaalia sosiaalistamista tapahdu.
Adoptoija saattaa miettiä uskaltaako antaa kodin aralle galgolle. Arimpia yksilöitä emme suosittele kuin kokeneeseen kotiin mutta vähemmän pelokkaan galgon voi yleensä adoptoida ilman suurempaa kokemusta traumatisoituneista koirista kunhan muistaa antaa galgolle aikaa kotiutumiseen ja huolehtia tämän turvallisuudesta ohjeidemme mukaan.
Kotihoitajamme Elina on kirjoittanut aikajanan aran galgon kotiutumisesta, tämä antaa kuvaa siitä miten aran galgon kanssa alkuajat sujuvat. Toki jokainen galgo on yksilö mutta yleisesti kotiutuminen sujuu tämän mukaisesti.
Aran galgon adoptio vaatii adoptioperheeltä enemmän mutta kun aran galgon luottamuksen saavuttaa ja saa todistaa pieniä edistysaskelia kun galgo alkaa vähitellen elää normaalia koiran elämää on se lähes kaikkien adoptoijien mielestä vaivan arvoista.
1. päivä kotona
Aran galgon maailma on mullistunut.
Matka tarhalta lentokoneella Suomeen on ollut raskas ja hämmentävä eikä elämä aralle tarhallakaan ole ollut helppoa. Espanjassa toimivien vapaaehtoisten tärkein tavoite on täyttynyt, galgo on saatu turvaan, hänestä on pidetty huolta ja saatettu vielä turvallisesti kohti uutta elämää.
On ensisijaisen tärkeää huolehtia galgon turvallisuudesta myös Suomessa. Kammottavinta olisi mitätöidä huolimattomuudella kaikki se minkä ihmiset Espanjan päässä ovat tehneet galgon uuteen elämään saattaakseen. Voit mahdollisesti kuvitella minkä paniikin pienikin outo asia voi saada aikaan tälle poloiselle jonka koko maailma on mullistunut ja jonka stressitaso on huipussaan.
Ilman turvallisia varusteita (panta +turvavaljaat + mielellään lukottomat taluttimet käsilenkein+ kaikkein pahimman varalta GPS-paikannin) ei siis kannata lähteä edes yrittämään uuden elämän tiellä. Kun sinulla itselläsi on varma olo varusteista se tuo luottamusta myös galgolle, aistivathan he kaiken myös meidän mielentilastamme. Kun itse ensimmäisen kerran kokee panikoivan galgon pakoyrityksen niin tajuaa ettei kyse ole varusteurheilusta vaan ihan aidosti koiran hyvinvoinnin ja jopa eloon jäämisen turvaamisesta.
Matkalla kotiin autossa turvallisuuteen on myös tärkeää kiinnittää huomiota. Laita siis ovet takalukkoon ja pyydä kaveria pitämään kiinni taluttimista, kun avaat oven. Tilaisuus tekee varkaan ja livahtaminen oven raosta tässä hämmentävässä tilanteessa ei olisi tavatonta. Pidä siis huoli, ettei niin pääse käymään.
Kotiin päästyä tärkeintä on, että galgoa odottaa oma rauhoitettu paikka, jossa hän voi alkaa levätä matkaväsymystä pois. Vesikuppi viereen, että hän yön hämärissä voi uskaltautua vähän juomaankin. Lepoa, lepoa ja vielä kerran lepoa voit varautua ainakin seuraavan viikon tulokkaalle tarjoamaan. Tarhaolot ovat stressaavia ja siihen vielä lisäksi matkan ja uuden paikan tuoma rasitus, joten suothan lepoon mahdollisuuden. Uutta elämää ehditte ihmettelemään sitten myöhemminkin ja varmistamalla levon luot sille myös parhaat edellytykset. Ja huolehdithan vielä kodin turvallisuudesta, ettei sielläkään esimerkiksi ulko-ovi avaudu kahvasta painamalla. Aarre on nyt luonasi, pidäthän sen tallessa!
1. viikko kotona
Ensimmäinen viikko on jo varovaisen tutustumisen aikaa, mutta enimmäkseen kuitenkin lepoa ja rutiinien opettelua. Ensimmäiseen viikkoon kuuluu usein pyykkipäiviä: pissat tulevat herkästi sisälle kun galgo ei ole vielä ulos uskaltanut pissata. Levon lisäksi viikkoon kuuluu uuden elämän äänien kuuntelua ja ihmettelyä omasta turvapaikasta käsin, kuten mahdollisesti vielä monta viikkoa tästä eteenpäinkin. Rutiinit tuovat ajan kanssa turvaa aralle galgolle, hän alkaa pikku hiljaa tietämään mitä seuraavaksi tapahtuu ja se luo luottamusta ja turvaa. Hyvin pelokas hän on edelleen. Kun lähestyt hän pakenee ja painuu kauimmaiseen nurkkaan. Ei uskalla syödä jos katsot. Kävely, etenkin sisätiloissa, voi olla vielä ylitsepääsemätöntä. Tässä kohdin tulee itsellekin helposti olo, että miksi minun on sinut sieltä pedin pohjalta ulos autettava. Mutta menkää silti ulos vähintään kolme kertaa päivässä. Älä pakota galgoa mihinkään muuhun, nyt on tärkeintä olla kärsivällinen ja antaa aikaa. Ja edelleen huolehtia siitä turvallisuudesta! Suuntaa katse tulevaan, tämä kaikki kyllä vielä muuttuu – elämä, aika ja rutiinit kantavat ennen pitkää.
2 - 3 viikkoa kotona
Nämä viikot ovat edelleen rutiinien harjoittelua, ehkäpä alat nähdä jo pieniä muutoksia; galgo kohottaa päätään, kun alat pukea itsellesi takkia päälle tai otat esille taluttimen. Hän ei kenties enää painu niin tiukalle rullalle sinua karkuun, kun alat kutsua ulos. Ehkä kulkee jo taluttimessa perässäsi ovelle. Huomioithan kulkureitille mattoja, mikäli sinulla on liukas lattia. Liukas pinta voi vesittää hyvin alkaneet kävelyharjoitukset.
Moni asia vielä kauhistuttaa. Jo pelkästään meille niin tutut kodin äänet, vaikkapa televisio, voi järkyttää arkaa galgoa syvästi. Hän saattaa säpsähtää vielä kosketustasi, mutta hiljalleen huomaat, että hän rentoutuu, kun rauhallisesti jatkat silittelyä. Jo ennen aran galgon tuloa sinun on hyvä kerrata vielä perustietoutta koiran käyttäytymisestä ja rauhoittavista signaaleista, että jo alusta asti teillä olisi parempi yhteisymmärrys ja osaisit lähestyä erilaisia tilanteita galgollesi parhaalla ja parhaiten ymmärrettävällä tavalla.
Näiden viikkojen aikana voit alkaa vähitellen stressitaso huomioiden tekemään enemmän tuttavuutta tulokkaaseen. Voit alkaa kaikessa rauhassa lähestyä galgoa ja antaa hänen huomata, että lähestymisesi voi tarkoittaa vaikka niitä loppujen lopuksi ihan mukavia rapsutuksia tai herkkupalaa, jonka hän jo varovasti uskaltautuu kädeltäsi nappaamaan kun et häneen katso. Tämän ajan rauhoittaisin vielä täysin vierailta vapaaksi ja sitten myöhemminkin, kun teille joku vieras saapuu turvaa galgolle oma rauhallinen paikka josta hän voi kaukaa katsellen ja kuunnellen tehdä tuttavuutta tulijaan. Näiden viikkojen aikana galgo ei vieläkään välttämättä liiku juuri omalta paikaltaan, mutta saatat nähdä aamuisin merkkejä yöllisistä tutkimusretkistä. Omalle paikalle on saattanut alkaa kertymään kadonneita sukkia, koiran leluja yms.
Saatat nähdä myös jo ensimmäisiä merkkejä hännän heilumisesta esim kun laitat hänelle ruokaa kuppiin. Ulkoilut kannattaa edelleen tehdä niillä tutuksi käyneillä lyhyillä reiteillä, jopa ihan siinä omassa pihassa vain. Vielä ei ole aika suurten seikkailujen. Käytäthän edelleen panta-valjaat -yhdistelmää, uusia pelottavia asioita riittää mieltä järkyttämään vielä hyvän aikaa ja ulkona et kaikkea voi itsekään ennakoida.
1. kuukausi kotona
Alat huomata yhä enemmän rentoutta arassa galgossasi. Ulkoilu rauhallisella alueella alkaa näyttää jo nautinnolliselta, ja tarpeetkin saadaan jo pääosin ulos toimitettua. Hän saattaa alkaa kurkistelemaan myös päiväsaikaan touhujasi omalta paikaltaan irtautuen, mutta palaa kiireesti takaisin paikalleen kun tajuaa tulleensa huomatuksi. Oman perheen koirakamut alkavat tuntua mukavilta ja häntä heille heiluu jo usein ja heitä saatetaan ohimennen jo hieman nuuskaistakin. Huomaat myös että valjaiden laitto ulos lähtiessä on alkanut sujua jo yleensä mukavasti mutta seuraavalla kerralla saattaakin taas aiheuttaa suurta pakokauhua. Yksi askel eteen ja kaksi taakse on aran galgon kotiutuessa hyvin tavanomaista. Taas kerran tärkeintä on muistaa antaa aikaa ja vapautta tulla kuorestaan omaan tahtiinsa. Mitään tavoitteita ei kannata lähteä asettamaan, jokainen galgo etenee omaan tahtiinsa ja pelkää eri asioita, yhdessä opitte tuntemaan mitä ne ovat.
2. kuukausi kotona
Rentous lenkeillä lisääntyy, huomaat galgon kiinnostuvan ulkomaailmasta. Ulkoilu ei ole enää pakkosuoritusta vaan ulkona voi löytää mielenkiintoisia tuoksuja. Rento nuuskuttelulenkki galgon tahtiin esimerkiksi metsässä voikin olla oiva tapa laskea stressitasoja ja saada mukavaa tekemistä galgolle, siellä ei ole liikaa muita ärsykkeitä ja hän voi keskittyä rauhassa nenätyöskentelyyn.
Ruokahetkinä hän nousee jo reippaasti ylös odottamaan annostaan. Toki voi vielä perääntyä kun menet ruoan hänelle ojentamaan. Ruokarauhan antaminen on varmasti vielä (toki aina) tärkeää. Hän on saattanut alkaa myös yhä enemmän tutustua omaan kotiinsa ja perheenjäseniin omaehtoisesti. Hän alkaa liikkua talossa hetkittäin siellä missä muutkin. Saatat tuntea hellän nenän töytäisyn pohkeessasi juuri kun et kiinnitä häneen mitään huomiota. Tai hän saattaa ottaa superherkun jo kädestäsi kun sen hänelle tarjoat vaikket kääntäisikään katsettasi hänestä poispäin.
Monia asioita galgo vielä kuitenkin kavahtaa. Vaatekaapin oven aukaisu saattaa laukaista paniikin ja monet muutkin asiat, joita et itse edes huomioi. Hän kun ei ole elämässään välttämättä koskaan ollut tätä ennen edes sisätiloissa.
6 kuukautta kotona
Tavallinen arki on alkanut luistaa ja tunnette jo hyvin toisianne. Tiedät jo mitkä asiat galgoasi edelleen eniten pelottavat. Olette käyneet jo hieman seikkailemassa uusissakin paikoissa. Huomaat myös onko se galgolle mieluisaa vai nauttiiko hän enemmän tavanomaisista lenkeistänne. Hän tulee jo mahdollisesti itse pyytämään rapsutuksia ja nauttii muiden koirien seurassa olosta. Vierailijat saavat hänet vielä jähmettymään omalle paikalleen tai hän saattaa peloissaan alkaa haukkumaan heitä viestien että tämä on minun kotini ja paikkani. Tässä hetkessä pysähdyt jo varmasti miettimään minkä huikean matkan olette tämän puolen vuoden aikana matkanneet. Arasta nurkasta kyhjöttävästä galgorullasta on alkanut löytyä jo elämäniloa ja hän saattaa tehdä jopa ilohyppyjä ulkoillessanne!
Vuosi kotona
